Iloa liedellä

Spis on yksi niistä ravintoloista, joissa minun oli pitänyt käydä jo pidemmän aikaa. Konsepti vaikutti mielenkiintoiselta ja olin kuullut siitä paljon hyvää. Itse asiassa tälläkin kertaa minulla oli pari muuta muuta ravintolaa ensin tähtäimessä, mutta onneksi ne olivat täyteen buukattuja. Muuten tämä onnellinen kohtaaminen olisi taas siirtynyt jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Ravintola Spisin juuret ovat Porvoossa, mutta nykyisellä paikallaan se on ehtinyt toimia jo seitsemän vuotta eli mistään uudesta tulokkaasta ei ole kysymys. Ravintolassa on vain 18 paikkaa, se ei taida markkinoida itseään juurikaan eivätkä sitä pyörittävät henkilöt ole ravintolajulkkiksia, joten voinee sanoa, että se on yksi Helsingin keskustan parhaimmin varjeltuja salaisuuksia. Siellä illastettuani en ihmettele yhtään, että asiakkaita tuntuu silti riittävän, vaikkei mitään suurta rummutusta paikasta pidetäkään. Ruoka ja palvelu ovat aivan huipputasoa! Harvassa paikassa olen saanut yhtä asiantuntevaa ja hen

Rakastan runsaita aamiaisia - etenkin, jos niitä ei tarvitse syödä aamulla anivarhain vaan lähempänä puolta päivää. Idea uunibrunssiin lähti näkemästäni  pienten uunimunakkaiden reseptistä . Ajattelin, että olisi hauska toteuttaa brunssi, jonka keskeiset osat valmistuvat samanaikaisesti uunissa, ja pienen kehittelyn jälkeen onnistuinkin aika mainiosti. Alkuvalmistelut veivät tietysti aikansa, mutta sitten kun ruuat olivat uunissa, ehdin hyvin siivota keittiön, kattaa pöydän ja vielä hengähtääkin hetken ennen asettumista kirjaimellisesti uunituoreiden herkkujen ääreen. Tämä oli vasta ensimmäinen kokeilu, mutta varmasti tulen tekemään uunibrunssin uudestaan uusina variaatioina. Tällä kertaa laitoin uunissa kesäkurpitsamuffineita, juustomunakkaita ja paahdettuja kirsikkatomaatteja, mutta uusia ideoita on jo muhimassa korvien välissä. Munakkaiden sijasta olisi kiva kokeilla esimerkiksi kuppimunia ihan vain siksi, että niillä on niin hauska nimi ranskaksi: oeufs en cocotte. Säädin