Iloa liedellä

Rakastan runsaita aamiaisia - etenkin, jos niitä ei tarvitse syödä aamulla anivarhain vaan lähempänä puolta päivää. Idea uunibrunssiin lähti näkemästäni  pienten uunimunakkaiden reseptistä . Ajattelin, että olisi hauska toteuttaa brunssi, jonka keskeiset osat valmistuvat samanaikaisesti uunissa, ja pienen kehittelyn jälkeen onnistuinkin aika mainiosti. Alkuvalmistelut veivät tietysti aikansa, mutta sitten kun ruuat olivat uunissa, ehdin hyvin siivota keittiön, kattaa pöydän ja vielä hengähtääkin hetken ennen asettumista kirjaimellisesti uunituoreiden herkkujen ääreen. Tämä oli vasta ensimmäinen kokeilu, mutta varmasti tulen tekemään uunibrunssin uudestaan uusina variaatioina. Tällä kertaa laitoin uunissa kesäkurpitsamuffineita, juustomunakkaita ja paahdettuja kirsikkatomaatteja, mutta uusia ideoita on jo muhimassa korvien välissä. Munakkaiden sijasta olisi kiva kokeilla esimerkiksi kuppimunia ihan vain siksi, että niillä on niin hauska nimi ranskaksi: oeufs en cocotte. Sää...

Liekö syynä ulkona vallitseva pimeys, lähestyvä joulu vai mikä, mutta yhtäkkiä olen alkanut himoita erilaisia leivonnaisia ja tämä tiiviin mehevä hedelmäkakku suorastaan vaati tulla tehdyksi. Sen maku sopii hyvin joulunaikaan ja joulun jälkeen voit vaikka upottaa siihen joulusta ylijääneet pähkinät ja kuivahedelmät. Onni on moneen kertaan koeteltu luottoresepti, jonka onnistumista ei makeanhimon iskiessä tarvitse jännittää. Koska rasvaa tai munia ei tarvitse vatkata, kakku valmistuu alkuvalmistelujen jälkeen todella helposti. Olen saanut reseptin italialaiselta kokilta Francesco Benedettiltä, jonka kursseilla olen oppinut valtavasti sekä Italian maakuntien ruokaperinteistä että ruuanlaiton tekniikoista. Jääkaapista löytynyt vaniljakastike sopi mainiosti kakun kaveriksi Resepti 250 gr vehnäjauhoja 250 gr sokeria 125 gr voita 3 munaa 2 tl vaniljasokeria 100 gr saksanpähkinän sydämiä 100 gr rusinoita 100 gr kuivattuja viikunoita voita ja korppujauhoja vuokaan tomusok...

Leipominen ei ole minun juttuni, joten tarvitsen aivan erityisen hyvän syyn ennen kuin tartun jauhopussiin. Nämä pikkuleivät ovat sellainen. Niissä ei sinällään ole mitään ihmeellistä, mutta olen pikkuhiljaa koukuttunut niihin Palermon matkoillani sen verran pahasti, että kun lokakuun reissulta hamstratut pikkuleivät olivat loppuneet, oli pakko kaivaa jauhopussi kaapista ja ottaa vatkain kauniiseen käteen. Biscotti regina tai biscotti reginelle  ovat olennainen osa sisilialaista arkea ja niitä syödään aamiaisella, välipalaksi, kahvin kanssa tai jälkiruokana makean viinitilkan kanssa. Pikkuleivät ovat varsin yksinkertaisia tehdä ja niitä voi ainakin Palermossa ostaa kutakuinkin jokaisesta leipomosta, jos leipominen ei huvita. Kuningattaren pikkuleivät saavat ominaismakunsa ja ulkonäkönsä seesaminsiemenistä, joissa ne kieritellään kauttaaltaan ennen paistamista. Toinen pikkuleipien juju on hirvensarvisuola, joka tekee koostumuksesta murean. Voit toki korvata hirvensarvisuolan le...