Iloa liedellä

Ihastukseni italialaiseen keittiöön on ollut sen verran pikäaikaista ja vahvaa, että ranskalainen keittiö on jäänyt tuntemattomammaksi. Olen toki syönyt Helsingin ranskalaisissa ravintoloissa mielihyvin, mutta omaan keittiöön ranskalaiset reseptit eivät vain ole kantautuneet. Niinpä viisi päivää Champagnessa olivat mitä mainioin tilaisuus tutustua paitsi samppanjaan, myös ranskalaisen keittiön maailmaan. Jos miettii, mitä päällimmäisenä jäi matkan ravintoloista mieleen, niin se, että ruoka oli varsin tuhtia ja lihapitoista. Pääruuan kylkeen tuli yleensä varmuuden vuoksi vielä pari-kolme perunaa, ettei vain jäisi nälkä ja kasvissyöjille oli yleensä vain yksi, tylsähkön kuuloinen annos listalla. Positiivista lihaisessa perinteessä on se, että tarjolla oli kaikkea muutakin kuin pihviä. Listan kallein annos saattoi olla kateenkorva ja muutenkin sisäelimet ja muut Suomessa hyljeksityt osat eläimestä, kuten porsaan sorkat ja vasikan pää, olivat ruokalistojen vakiovalikoimaa. Ranskassa ei s...

Olin alkuvuodesta jo hyvää vauhtia suunnittelemassa kevätreissua Apuliaan, kun sohvannurkasta kuului varovainen kommentti "Oikeastaan haluaisin mennä tänä keväänä Champagneen". Hetkellisen tyrmistyksen jälkeen totesin, että ei pöllömpi idea. Samppanja on meidän molempien suosikkijuoma ja olimme puhuneet jo pitkään, että pitäisi päästä paikan päälle tutustumaan viineihin ja samppanjataloihin. Olimme lukeneet Essi Avellanin kirjat tarkkaan ja kyselleet tuttavilta matkakokemuksia, mutta jostain syystä aina päätyneet jonnekin muualle eli yleensä Sisiliaan. Nyt koittaisi viimein se päivä, että lähtisimme samppanjan alkulähteille. Matkakohteiksi valitsimme Reimsin, joka on alueen suurin kaupunki ja monien legendaaristen samppanjatalojen koti sekä Epernayn, jota pienestä koostaan huolimatta kutsutaan samppanjan pääkaupungiksi. Reims Koska matkan nimenomainen tarkoitus oli juoda samppanjaa, oli itsestään selvää, että auton vuokraus olisi huono idea. Onneksi Reimsiin pääse...

Pyrähdimme loman alkajaisiksi Köpikseen. Mielikuvani tanskalaisesta gastronomiasta olivat ennen matkaa hyvin kahtalaiset: Kööpenhamina on pohjoismaisista kaupungeista saanut nauttia eniten Michelinin tähtisateesta, mutta toisaalta mielikuvani perinteisestä tanskalaisesta ruuasta oli sikaa ja silliä. Porsas ei koskaan ole kuulunut suosikkeihini, joten pelasin varman päälle ja varasin ennen lähtöä pöydän parista hyvät arvostelut saaneesta kalaravintolasta. Fishmarket Ensimmäisenä iltana söimme Fishmarketissa , joka sijaitsee Kongens Nytorvin välittömässä läheisyydessä. Paikka on melko pieni ja viihtyisä, seinien kaakelit toivat mieleen kauppahallin ja valaisimien varjostimet muistuttivat kampasimpukoita. Varsin tunnelmallinen paikka siis. Sijainti ja kaupungin yleinen hintataso huomioon ottaen Fishmarket on varsin kohtuuhintainen. Kolmen ruokalajin menu maksoi 345 kruunua eli noin 46 euroa ja se osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Alkuruokana oli kampasimpukkatartar henkäyks...