Iloa liedellä

En tiedä, miten olen voinut elää näin vanhaksi törmäämättä aiemmin kevätrisottoon. Nytkin kohtaamisemme oli onnekas sattuma, mistä minun on kiittäminen kirjallisuuspiiriämme. Olin luvannut emännöidä tapaamisen ja valmistaa lounasta, joka sopisi niin kasvissyöjille kuin gluteenia karttaville. Halusin ehdottomasti tehdä jotain keväistä ruokaa ja selailin luottosivustoani Giallo Zafferanoa ideoiden toivossa. Risotto primavera eli kevätrisotto kuulosti juuri täydellisen keväiseltä ja sitä se olikin! Risotto oli suuri menestys kirjallisuuspiirimme keskuudessa ja siitä tuli välittömästi myös yksi minun suosikkirisotoistani. Misaamisen eli vihannesten alkuvalmistelut voi hoitaa etukäteen, jolloin itse risoton teossa menee suunnilleen vain riisin kypsymiseen tarvittava aika. Tämä on kätevää etenkin silloin, jos on vieraita. Oma reseptini noudattaa melko tarkasti Giallo Zafferanon reseptiä sillä erotuksella, että olen jättänyt 'munkinparran' eli agrettin pois, koska sitä ei S...

Joskus kannattaa sortua heräteostoksiin, etenkin jos ne eivät tule kovin kalliiksi. Muutama päivä sitten näin kaupassa sievään pieneen lastukoriin pakattuna kaksi sisilialaista sitruunaa sitruunan oksan päälle aseteltuna. Kilohintahan oli tietysti naurettavan kallis tavallisiin sitruunoihin verrattuna, mutta jotenkin siinä hetkessä muisto lomista Sisilian auringon alla vei voiton järjestä ja kannoin sitruunat onnellisena kotiin. Kun kysyin mieheltäni, miten minun kannattaisi hyödyntää kallisarvoiset sitruunani, vastaus tuli empimättä: sitruunarisottoa! Toden totta, olin aivan unohtanut, millainen suuta hemmotteleva ihanuus tämä kermaisen pehmeä risotto on. Tämän sitruunarisoton äiti on Anna del Conte, italialaissyntyinen englantilainen ruokakirjailija ja -historioitsija. Kuuluisaksi reseptin on kuitenkin tehnyt Nigella Lawson, joka on Anna del Conten suuri ihailija. Jostain syystä hän on jättänyt omasta versiostaan pois salvian, mutta minusta se sopii risottoon erinomaisesti. ...

Punasikuri - tuo salaattibuffetin aliarvostettu jäsen - pääsee tässä risotossa kerrankin loistamaan parrasvaloissa. Punasikurin karvas maku talttuu taleggiojuuston pehmeyteen ja lopputulos on maukas ja kermaisen pehmeä risotto. Tämä risotto on sitä paitsi ihan älyttömän helppo tehdä. Taleggioa löytyy ainakin Stockan Herkuista ja uskon, että hyvinvarustetut juustotiskit ja -kaupat pitävät sitä myös valikoimissaan. Jos et kerta kaikkiaan saa sitä käsiisi, voit korvata sen miedolla (dolce) gorgonzolalla. Söin tätä risottoa ensimmäisen kerran Al Rocol -nimisellä viinitilalla Franciacortan viinialueella. Tila on agriturismo eli heillä on muutamia huoneita matkailijoille ja viininteon lisäksi he ovat taitureita myös paikallisen ruuan suhteen. En ole ikinä syönyt itseäni niin ähkyyn kuin heidän illallisellaan - ja tekisin empimättä saman uudelleen! Niin hyvää (ja tuhtia) heidän ruokansa on! Punasikuririsotto oli yksi kolmesta(!) meille tarjoillusta risotosta. Kaksi muuta taisivat ol...