Tekstit

Lämmin pastasalaatti - Pasta alla checca

Kuva
Muistan elävästi ensi kosketukseni tähän ruokalajiin. Olimme Frascatissa hotelli Villa Tuscolanassa , satoja vuosia vanhassa linnassa. Hotellin sijainti on mitä upein: se sijaitsee Roomaa ympyröivillä kukkuloilla ja iltaisin jalkojemme juuressa, puutarhan alapuolella loistivat Rooman valot. Frascati on roomalaisten suosima viikonlopun viettopaikka, mutta toukokuun alussa oli vielä hiljaista. Hotelli olikin jotakuinkin tyhjillään ja joinain iltoina saimme illallistaa lähes yksin. Valkoiseen smokkitakkiin pukeutuneen, Harrison Fordin näköisen tarjoilijan tarjoilema illallinen suuressa ja kauniissa, mutta tyhjässä ruokasalissa oli varsin eksklusiivinen kokemus. Eräänä iltana alkuruokavaihtoehtona oli pasta alla checca. Luin menun kerran, toisen ja kolmannenkin, koska ruuan nimi oli varsin ällistyttävä. Jos italian tuhmien sanojen valikoima ei ole ihan hallussasi, voin kertoa, että checca on vulgaari nimitys homoseksuaalille miehelle. Mutta siinä se seisoa pönötti, laziolaisen l...

Juhannuksen ruokaisat salaatit

Kuva
Sain oivan tilaisuuden pitää juhannuksen kenraaliharjoituksen, kun kirjallisuuspiirimme jäsenet kokoontuivat meille viikonloppuna syömään (puhuimme toki kirjoistakin). Sunnuntain sää helli meitä, joten oli itsestään selvää, että syömme ulkona. Vaikkei nyt ihan kenttäolosuhteissa oltu, ruokien tuli olla haarukalla syötäviä eivätkä ne saaneet pahastua parin tunnin auringossa olosta. Jotta kaikki vieraat saisivat nauttia ruuista yhtälailla, gluteenittomuus ja vegaanisuus oli myös otettava huomioon. Hetken pohdinnan jälkeen totesin, että paras vaihtoehto ovat varhaisvihanneksista tehdyt salaatit! Vihannestiskeillä on jo uuden sadon perunaa, porkkanaa, punajuuria, sipulia ja mansikoita. Ei tarvitse olla edes kauhean vege innostuakseen alkukesän tarjonnasta. Vasemmassa alanurkassa munakoiso-halloumikääröt, niiden yläpuolella grillattua kesäkurpitsaa, paahdettuja kikherneitä, keskellä punajuuri-cashewsalaattia, sen oikealla puolella parsa-perunasalaattia ja edessä kvinoatabbouleh. ...

Paastopäivän tonnikalasalaatti

Kuva
Tonnikalasalaatti on varsin helppo ateriavalinta painonpudottajalle. Vihanneksia voi 5:2-ruokavalion paastopäivänäkin rouskuttaa kyllästymiseen asti, niin energiaköyhiä ne ovat ja tonnikala on helppo ja  varsin vähäkalorinen  proteiininlähde. Tonnikalaa ostaessa kannattaa tarkistaa, että se on pyydetty kestävistä kannoista. Monessa paikassa tonnikalakannat ovat huvenneet jo huolestuttavasti.  Kevyimmänkin salaatin hyödyt on helppo romuttaa yhdellä ranteenheilautuksella. Salaatinkastikkeet kun voivat olla melkoisia kaloripommeja.  En muista, mistä löysin tämän tonnikalasalaatin nerokkaan kastikkeen, joka tuo makua ja mehukkuutta salaattiin, mutta on todella kevyt. Oma keksimäni se ei ole, mutta pistän reseptin jakoon muidenkin iloksi. Tarhapavut tuovat osaltaan ruokaisuutta salaattiin ja niitä alkaa taas talvikauden jälkeen saada kaupasta sopuhintaan. Papujen käsittely on helppoa ja tuoreiden papujen maku ja koostumus niin paljon parempi kuin pakaste...

Nokkoschimichurri

Kuva
Muistin taas, miten tajuttoman hyvä kastike chimichurri on, kun viikonloppuna sitä oli tarjolla ystäviemme tupaantulijaisissa. Yksinkertainen valmistaa, mutta täynnä makua ja sopii kuin nenä päähän grillatulle lihalle ja kasviksille. Kastikekateushan vierailusta seurasi. Olin kyllä varannut meillekin grillattavaa sunnuntaiksi, mutta pihan persiljapuska oli vielä sen verran vaatimattoman kokoinen, ettei siitä olisi kovin kaksista chimichurria taikonut. Mutta niin kuin vanha sanonta sanoo, tarve on keksintöjen äiti. Nokkoschimichurria flanksteakin päällä seuranaan grillattua kesäkurpitsaa ja munakoisoa sekä revittyä mozzarellaa ja tomaattikuutioita. Kaikkia pihan nokkosia emme vielä ole syöneet  nokkoskrepeissä  vaan puskasta riitti hyvin vielä tähän kokeiluun. Ja ehkä vielä pariin muuhunkin. Tässä reseptissä nokkosta ei kypsennetä lainkaan, joten kannattaa valita keruupaikka huolella ja huuhdella lehdet hyvin ennen käyttöä. Kannattaa myös olla hieman nirso ja va...

Nokkoskrepit graavilohen kera

Kuva
Iih, nokkonen, tuo ihana vihulainen! Ihanan makuinen ja superterveellinen kasvi on kevään ensimmäisiä tuoreita vihanneksia ja lisäksi täysin ilmainen! Nokkosesta voit tehdä lettuja, muhennosta, keittoa ja mitä tahansa, mihin käyttäisit pinaattia. Nokkosen maku on pinaattia huomattavasti voimakkaampi, joten sitä riittää pienempi määrä. Tänä keväänä helle on saanut luonnon kirimään ennätysvauhtia ja pihan nokkoset ehtivät melkein kukintavaiheeseen ennen kuin saavuin saksien kanssa paikalle. Olen suosiolla jättänyt pihan varjoisimman ja savisimman nurkan nokkosen huomaan. Se kun kasvaa sielläkin, missä hienommat kasvit vain murjottavat. Oman pihan nokkosia on myös turvallista syödä, kun tietää että ne ovat taatusti puhtaita. Nokkosen lehdet kerätään ennen kukintaa, jolloin ne ovat vielä meheviä. Kannattaa leikata kasveista vain latvat ja ottaa niistä lehdet. Tyviosa jää maahan ja kasvattaa uutta satoa myöhemmin kerättäväksi. Nokkosesta on moneksi, mutta minun suosikkini ...

Munakoiso-halloumikääryleet

Kuva
Alkupala, lisuke pääruualle tai piknik-eväs. Tämä resepti taipuu moneksi. Kääryleet ovat parhaimmillaan hieman jäähtyneinä tai huoneenlämpöisinä, joten ne eivät millään muotoa pahastu pienestä odottelusta. Viime viikonloppuna kirjallisuuspiirimme tapasi piknikin merkeissä auringon helliessä Helsinkiä. Osa porukasta on kasvissyöjiä ja osa gluteenille yliherkkiä, joten piknik-tarjottavan piti soveltua kaikille. Lisäksi sen piti olla jotain, joka ei mene heti pilalle auringossa. Olipa inspiraation syynä sitten äskeinen matkamme Sisiliaan tai vain munakoisojen taivaallinen maku, perusraaka-aineeksi valikoitui munakoiso, joka tähän aikaan vuodesta on sekä hyvää että edullista. Reseptin lähtökohtana on klassikkoresepti involtini di melanzane, mutta tällä kertaa halusin tehdä kääryleet halloumijuustosta. Se oli sopivasti tarjouksessa lähikaupassa ja juuston napakka koostumus teki kääryleistä helposti syötäviä myös kenttäolosuhteissa. Hämmästyin itsekin, miten näin yksinkertaisesta...

Sisilia on herkkusuun paratiisi

Kuva
Italian eri maakuntien keittiöistä Sisilia on minulle kaikkein rakkain. Sisilian keittössä on lukuisia kerrostumia eri valloittajien jäljiltä vuosisatojen varrelta eli se on todellista cross kitcheniä. Foinikialaiset toivat saarelle mantelit, arabit sitrushedelmät, jäädytetyt jälkiruoat ja couscousin, espanjalaiset tomaatin ja ranskalaiset hovikeittiön hienoudet. Toisaalta sisilialainen keittiö on edelleen hyvin perinteistä ja paikallista noudattaen tiukasti vuodenkiertoa. Saatavana on vain niitä kasviksia, jotka kulloinkin ovat sesongissa. Paikallisuus on myös myyntivaltti ja monien ravintoloiden ikkunassa onkin mainoslauseena "0 km" eli he käyttävät vain paikallisesti hankittuja tuotteita. Pari vuotta sitten asuimme Etnan rinteellä 700 metrin korkeudessa sijaitsevassa agriturismossa ja vaikka sieltä oli mitä upein näköala Joonianmerelle, oli aivan turha kuvitella saavansa kalaa tai äyriäisiä illallisella, koska olimmehan vuorella ja siellä syötiin vuoriston ruokaa. Toi...