Kuningattaren pikkuleivät eli biscotti regina

Leipominen ei ole minun juttuni, joten tarvitsen aivan erityisen hyvän syyn ennen kuin tartun jauhopussiin. Nämä pikkuleivät ovat sellainen. Niissä ei sinällään ole mitään ihmeellistä, mutta olen pikkuhiljaa koukuttunut niihin Palermon matkoillani sen verran pahasti, että kun lokakuun reissulta hamstratut pikkuleivät olivat loppuneet, oli pakko kaivaa jauhopussi kaapista ja ottaa vatkain kauniiseen käteen.

Biscotti regina tai biscotti reginelle ovat olennainen osa sisilialaista arkea ja niitä syödään aamiaisella, välipalaksi, kahvin kanssa tai jälkiruokana makean viinitilkan kanssa. Pikkuleivät ovat varsin yksinkertaisia tehdä ja niitä voi ainakin Palermossa ostaa kutakuinkin jokaisesta leipomosta, jos leipominen ei huvita.

Kuningattaren pikkuleivät saavat ominaismakunsa ja ulkonäkönsä seesaminsiemenistä, joissa ne kieritellään kauttaaltaan ennen paistamista. Toinen pikkuleipien juju on hirvensarvisuola, joka tekee koostumuksesta murean. Voit toki korvata hirvensarvisuolan leivinjauheella, mutta rakenne on silloin erilainen.

Tämä oli ensimmäinen resepti, jossa olen käyttänyt hirvensarvisuolaa (kuten sanoin, en ole leivontaihmisiä) ja naureskellen ihmettelin pussiin painettua tekstiä, jossa kerrottiin, että hirvensarvisuolaa käytetään leivonnan lisäksi lintujen häätämiseen marjapensaista. Pussin avattuani minäkin olin valmis siirtymään naapurin tontille! Ammoniakin lemu on sen verran karsea, että ainetta ei todellakaan tee mieli nuuhkia enempää kuin on pakko. Lemu vain voimistuu paistamisen aikana, joten reipas tuuletus on suositeltavaa. Valmiissa pikkuleivissä ammoniakin aromia ei onneksi ole enää jäljellä.

Perinteisessä reseptissä käytetään laardia, mutta olen korvannut sen voilla ja palermolainen perinteinen Spinnaton leipomo näyttää käyttävän margariinia omissa pikkuleivissään. Todennäköisesti voit myös hyvin korvata 00-vehnäjauhot ihan tavallisilla vehnäjauhoilla. Minulla sattuu olemaan 00-jauhoja kaapissa, koska yleensä käytän vehnäjauhoja vain tuorepastan tekoon.

Oman reseptini olen muokannut Il cuore in pentola -sivun reseptistä. Olen muun muassa lisännyt reseptiin raastettua sitruunankuorta, koska sitä on parhaimmissa maistamissani versioissa, sekä hippusen suolaa.

Resepti

500 gr 00-vehnäjauhoja
150 gr voita
150 gr sokeria
1 tl (5 gr) hirvensarvisuolaa
1 tl vaniljasokeria
hyppysellinen suolaa
1/2 luomusitruunan raastettu kuori
1 kananmuna
1/2 - 3/4 dl maitoa
150 gr kuorittuja seesaminsiemeniä

Ota voi hyvissä ajoin huoneenlämpöön pehmentymään ja leikkaa se kuutioiksi. Sekoita pienessä kulhossa keskenään sokeri, hirvensarvisuola, vaniljasokeri ja suola. Kaada tilavaan kulhoon jauhot, voikuutiot ja sokeriseos sekä raastettu sitruunankuori. Sekoita vatkaimella, kunnes saat tasaisen murumaisen seoksen. Jos sinulla on yleiskone, voit heittää kaikki ainekset sen kulhoon ja antaa koneen hoitaa homman.

Sekoita pienessä kulhossa keskenään 1/2 dl maitoa ja kananmuna. Kaada munamaito jauhoseokseen ja sekoita tasaiseksi. Lisää maitoa ruokalusikallinen kerrallaan, kunnes seos on sen verran kiinteää, että se pysyy puristettaessa kasassa. Kumoa taikina työtasolle ja puristele se palloksi. Varo vaivaamasta taikinaa, ettei siihen muodostu sitkoa. Laita taikina kulhoon peitettynä tai kelmuun käärittynä vähintään puoleksi tunniksi, mieluiten tunniksi jääkaappiin jähmettymään.

Taikinan levätessä jääkaapissa paahda seesaminsiemenet kuivalla pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä. Anna jäähtyä.

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen.


Ota taikinasta noin mandariinin kokoisia paloja ja pyörittele ne noin 2 cm vahvuisiksi tangoiksi. Kun noin puolet taikinasta on pyöritelty tangoiksi, kaada seesaminsiemeniä työtasolle ja kierittele tangot seesaminsiemenissä niin, että ne peittyvät kauttaaltaan. Leikkaa tangot 5 cm pituisiksi paloiksi ja nosta leivinpaperilla vuoratulle pellille. Voit asetella pikkuleivät melko lähekkäin, sillä ne eivät juurikaan leviä uunissa. Paista pikkuleipiä 25-30 minuuttia, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä. Nosta pelti uunista ja anna pikkuleipien jäähtyä huoneenlämpöisiksi.

Ensimmäisen pellillisen paistuessa toista samat työvaiheet, kunnes kaikki taikina on leivottu pikkuleiviksi. Kun kaikki taikina on käytetty, imuroi seesaminsiemenet lattialta. ;-)

Kun kaikki on valmista, keitä kupillinen hyvää italialaista kahvia ja palkitse itsesi muutamalla pikkuleivällä. Taustamusiikiksi suosittelen haikean suloista Roberto Murolon Reginellaa, vaikka se onkin napolilainen laulu, mutta on se vain niin ihana.

P.S. Nämä pikkuleivät saavat jo itsessään hyvälle tuulelle, mutta tietynlaista onomatopoeettista hupia minulle tuottaa myös seesaminsiementen sisiliankielinen nimi giuggiulena. Siinä on jotain tavattoman sympaattista.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruotokammoisen ahvenpihvit

Samettinen mukulasellerikeitto

Paastopäivän tonnikalasalaatti