Kalanrakastajien kohtaaminen Tukkutorin kalan brunssilla


Tukkutorin kalakauppa kutsuu itseään eurooppalaiseksi kalakaupaksi stadin sydämessä. Siitä, onko Tukkutori Stadin sydäntä voidaan olla monta mieltä, mutta olin muutaman kerran aiemmin käynyt siellä kalaostoksilla ja vaikuttunut sekä heidän osaamisestaan että tuotteidensa laadusta. Hinnat eivät tietenkään ole kaupungin edullisimmat, mutta laadusta kannattaa maksaa. En esimerkiksi ole koskaan saanut yhtä kauniisti käsiteltyjä ja tuoreita kuhafileitä kuin sieltä.

Odotukset olivat siis jo valmiiksi korkealla, kun ehdotin ystävilleni tapaamista Tukkutorin kalan brunssilla. Liike tarjoilee brunssia lauantaisin klo 11-16 ja varasin pöydän meille heti yhdeltätoista. Asiakaspaikkoja ei ole kovin monta ja siksi he suosittelevatkin pöytävarauksen tekoa brunssille. Me olimme kuitenkin ainoat aikaisin saapujat, muita brunssille tulijoita alkoi saapua paikalle tunnin-puolentoista päästä ja lopulta tupa olikin aivan täysi.

Itse asiassa saavuimme paikalle pikkuisen etuajassa, mutta brunssista vastaava nainen pyysi meitä ystävällisesti istumaan ja ottamaan pöydästä sitä, mitä siellä on. Lisää olisi luvassa, kunhan ruuat saatiin valmiiksi. 

Kalakaupassa brunssi tarjoillaan tietenkin
kauniista, vanhasta puuveneestä.
Tukkutorin kalan brunssi ei ole perinteinen brunssi vaan se keskittyy siihen, mikä on kalakaupassa olennaista eli kaloihin ja muihin mereneläviin. Suurin osa tarjottavasta oli erilaisia salaatteja, mikä ei tosin tarkoita sitä, että se olisi erityisen kevyt. Ainakin me söimme itsemme ähkyyn saakka. Salaattipohjaisessa brunssissa perinteiseen verrattuna on sekin etu, että viljoja välttelevät löytävät siitä paljon syötävää. Ruokavaliorajoitteisen kannattaa tietysti tarkistaa etukäteen eri ruokien sopivuus itselleen.

Erityisen ilahduttavaa oli se, että raaka-aineissa ei oltu pihistelty: pöytäseurueemme suosikiksi nousi jokirapusalaatti, johon rapuja oli annosteltu reippaalla kädellä ja jonka kastike oli suorastaan syntisen hyvää. Samoin kampasimpukoista ja monista eri salaattilajeista valmistettu salaatti oli niin ylellinen, että siitä yksistään olisi jossain toisessa ravintolassa voitu veloittaa sama hinta kuin koko brunssista. 

Ulkomaan ihmeiden lisäksi brunssin ilahduttavimpia makuja olivat Inarijärven kaloista tehdyt herkut. Ensi silmäyksellä katsoin, että jaahas, taas ne pakolliset sillit, kunnes tarkistin, mitä kulhojen viereen laitetuissa lapuissa luki. Tarjolla oli Inarijärven sipulisiikaa ja tomaattihaukea, joista etenkin tomaattihauen napakka suutuntuma ja herkullinen maku saivat minut santsaamaan yli kaikkien käytöstapojen.

Tämä taisi olla neljäs santsilautanen ja ensimmäinen, josta
kehtaa laittaa kuvan julki, koska pahin ahneus oli jo taittunut.
Jos jotain täytyy moittia, olkoon se runsas kastikkeiden käyttö. Salaatit lähes uivat kastikkeissa, mikä jossain määrin peitti raaka-aineiden upeaa makua. Buffetruokailussa ei myöskään ole kovin miellyttävää, että kaikki lautaselle kasattu ruoka ui samassa öljyssä kuin yksi salaateista. Tämä oli kuitenkin aika pieni ärsytyksen aihe muutoin niin laadukkaassa brunssissa.

Jälkiruokana oli paikan oma versio köyhistä ritareista rosmariinilla maustettuna. Itse olin jo jälkiruuan kohdalla niin ähkyssä, että pari siivua riitti mainiosti. Seurueemme pullahiiri kävi kuitenkin ylensyönnin uhallakin santsaamassa jälkiruokaa ja söi sen mielihyvästä ja ylensyönnistä huokaillen

Anniskelulupia ei paikalla vielä ole, joten perinteistä mimosaa ei brunssin yhteydessä ollut tarjolla. Toivottavasti lupa-asia saadaan jossain vaiheessa hoidetuksi, mutta toisaalta asia ei meidän herkutteluamme haitannut. 

Paikan sijainti on vielä toistaiseksi hieman syrjäinen, mutta brunssin aikana panin merkille, että kaupan ovi kävi ilahduttavan usein. Monet ovat selvästi löytäneet kaupan ja hakevat sieltä viikonlopuksi vähän parempaa kalaa. Kunhan Kalasataman asunnot valmistuvat, veikkaan että tälle brunssille joutuu varaamaan paikat todella hyvissä ajoin.

Sanoisinkin, että menkää, kun vielä mahdutte! Brunssin hinta on 19,90 ja laatuunsa nähden siinä voi vain voittaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruotokammoisen ahvenpihvit

Samettinen mukulasellerikeitto

Paastopäivän tonnikalasalaatti